Stalinin lehmät

Stalinin lehmät on kirjailija Sofi Oksasen esikoisteos ja kertoo Annasta, virolaistaustaisesta ja bulimiaa sairastavasta tytöstä. Kirja käsittelee myös Annan vanhempien hankalaa avioliittoa, Annan hankalaa sopeutumista Suomeen ja Annan ja hänen äitinsä yhteydenpitovaikeuksista virolaisiin sukulaisiin. Kirjassa on paljon ''aikahyppyjä'' vuosiin, jolloin Annan äidin puolen sukulaiset kärsivät Viron ollessa Neuvostoliiton vallan alla. Kirja käsittelee olennaisesti myös Annan ja hänen äitinsä suhdetta, ja Annan suhteita miehiin.

 

Anna on hyvin epävarmaksi kasvanut nuori nainen, joka kamppailee syömishäiriön kanssa. Annalla on myös paljon vaikeuksia miesten kanssa, mikä tulee esille erityisesti kun hän tapaa Hukan. Hukka on mies, joka ei pelkää vaatia Annalta asioita. Suhde on kuitenkin tietyllä tapaa epäterveellinen, sillä Anna ajattelee, ettei kelpaa Hukalle sellaisena kuin on, eikä uskalla tunnustaa olevansa osin virolainen. Anna on kuitenkin taistelija, koska on sairastanut syömishäiriötä lähestulkoon koko elämänsä. Annan syömishäiriö ja ikävyys siitä, että virolaisuus on täytynyt lapsesta saakka piilottaa johtuu lähes kaikki siitä, ettei Anna koe kelpaavansa kenellekään sellaisena kuin on. Kun Anna viimein tunnustaa olevansa osin virolainen, kaikki aukenee ja Anna kykenee selättämään bulimiansa pahimman vaiheen.

 

Annan ja hänen äitinsä suhde on melko ankara, osittain koska myös Annan äiti on kokenut kovia ja rakastanut väärää miestä, sekä joutunut esittämään jotakin mitä ei ole pohjimmiltaan, eli suomalaista. Annan äiti on melko ankara Annalle Annan ollessa nuori. Hän esimerkiksi antaa Annalle joka kerta korvatillikan, kun Anna ei puhu suomea, koska pelkää heidän paljastuvan virolaisiksi.

 

Koska Stalini lehmät on Oksasen esikoisteos, se on määrittänyt vahvasti suuntaa Oksasen muille teoksille. Stalinin lehmät on myöhempien Oksasen teosten tavoin kertomus naisen elämän vaikeuksista. Kirjassa on myös paljon feministisiä piirteitä, ja teos on suurilta osin traaginen, eli huumoria ei ole paljonkaan. Myös tämä on Oksaselle tyypillistä. Kirja on täysin Sofi Oksasen ominta tyyliä.

 

Kirjan ilmestymisaika näkyy paikan kuvauksessa, ja tuoreena näkökulmana ei edes kovin vanhaa aihetta kohtaan, eli Neuvostoliiton hallintaa Viroa kohtaan. Kirja on myös tyypillinen kuvaus 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun Helsingistä ja sen ihmisistä.

 

Teos on ehdottomasti lukemisen arvoinen kokemus, ei pelkästään historiallisen oppituntinsa ansiosta, vaan myös kertomuksena naiseksi kasvamisen vaikeuksista nykyajan maailmassa, jossa seksuaalisuus ja ihmissuhteet monimutkaistavat kaiken. Oksasen kuvaus syömishäiriöstä on hyvin uskottavaa, osittain varmasti koska Oksanen itse on tunnustanut sairastaneensa syömishäiriötä. Takaumat menneestä ajasta vain lisäsivät mielenkiintoa ja antoivat taustatietoa, joka syvensi henkilöhahmojen profiilia ja teki heidän ymmärtämisestään helpompaa.

 

Linkkejä arvosteluihin:

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/N%C3%A4lk%C3%A4+joka+ei+sy%C3%B6m%C3%A4ll%C3%A4+l%C3%A4hde/HS20030921SI1KU05qi9

http://kirjanurkkaus.blogspot.com/2009/03/sofi-oksanen-stalinin-lehmat.html

http://marjonet.net/index.php?option=com_content&view=article&id=130:sofi-oksanen-stalinin-lehmaet-112005&catid=45:arvostelut&Itemid=177